Suomalaiset ovat tee-se-itse-kansaa

Suomessa on aina ollut kunnia tehdä kaikki itse. Se juontaa varmaan juurensa maatalousajoilta, jolloin miehet tekivät ulkotyöt ja naiset sisätyöt. Vanhempi sukupolvi palaa kesäisin juurilleen mökille, jossa ei ole sisävessaa, vesijohtovettä eikä välttämättä sähköäkään. Uusavuttomat nuoret ovat kauhistus, mutta olisiko loppujen lopuksi fiksua käyttää erilaisia palveluita helpottamaan elämää.

Ystäväni appivanhemmat viettävät yleensä joulua rennosti ja ostavat kaupasta jouluruuat. Jouluna heille tulikin poika vaimonsa ja vauvansa kanssa joulunpyhiksi. Miniä rakastaa laittaa ruokaa alusta loppuun. Niinpä appivanhemmille tuli häpeä siitä, että miniä söisi kaupan jouluruokia, ja he rupesivat stressaamaan asiaa. Sen sijaan he olisivat voineet sopia, että miniä tekee ruokia ja he hoitavat vauvaa.

Naisten rooli

Naisilla tuntuu olevan valtavat ympäristön paineet. Nainen on kodinhengetär, joka pitää kodin puhtaana. Hän omaa sisustussuunnittelijan silmän ja luo kodista tyylikkään kotoisan. Hän kuntoilee, jotta vartalo pysyy upeana ja käyttää tarvittavaa kosmetiikkaa ollakseen kaunis ja rypytön. Hän panostaa pukeutumiseensa stylistin pieteetillä. Nainen loihtii loistavana kokkina pöytään gourmet-aterioita. Lapset ja kotieläimet hoituvat siinä sivussa.

On hyvin tyypillistä, että suomalainen nainen tekee 8 tunnin työpäivän kodin ulkopuolella ja sen jälkeen hoitaa kodin ja muut asiat. Kanssasisaret Hollannissa tekevät kolmen päivän työviikkoa. Paikallinen ministeri ehdotti, että naiset siirtyisivät täysiaikaisesti työelämään. Naisten kanta oli, että ”eihän me nyt hulluja olla”. Hollannissa asuva suomalainen tuttuni kertoi, että siellä naiset pyörittelevät silmiään, kun hän kertoo tunnollisista suomalaisista naisista, jotka tekevät kaiken itse. Tämä suomalainen tuttuni piti cocktail-kutsut hollantilaisen aviomiehensä kollegoille. Tuttuni leipoi cocktail-paloja ja tarjoili niitä vierailleen. Vieraita oli kahdeksan, joista yksi oli nainen. Tämä vieraana ollut nainen kommentoi, että ”et kai vain ole näitä itse tehnyt”. Hollannissa ajatellaan, että sitä vartenhan on pitopalvelu.

Juhlien järjestäminen

Kun Suomessa on tulossa isot juhlat, esimerkiksi rippijuhlat tai lakkiaiset, perinteisiin kuuluu puunata koti viimeisen päälle, jopa remontoida se, leipoa ja tehdä kaikki tarjottava itse. Lopputuloksena saattaa herkästi olla se, että isäntäväki on puhki H-hetkellä kaiken tekemisen ja laittamisen jälkeen. Juhla menee vieraita kestittäessä niin, ettei ehdi paljon kuulumisia vaihtaa. Meille kävi niin, että lapseni rippijuhlissa unohdimme täysin ottaa vieraista valokuvia. Sen sijaan voisi tilata siivoojan, remonttifirman sekä pitopalvelun ja keskittyä itse juhlimiseen ja ainutlaatuiseen tapahtumaan.

Muuttuvat asenteet

Asenteet palveluiden käyttämiseen ovat onneksi muuttumassa sukupolvien myötä. Aikoinaan ystäväni perheessä kävi siivooja, mikä oli silloin hyvin harvinaista. Kaikki tirskuivat selän takana, että minkä ihmeen takia heillä on siivooja, kun heillä on kerran äiti olemassa. Ajatus siitä, että vieras ihminen raahasi mattoja pihalle tampattavaksi, oli täysin absurdi. Nykypäivänä on hyvin yleistä, että perheessä käy siivooja. Tämä helpottaa elämää. Vähäistä vapaa-aikaa ei tarvitse käyttää siivoamiseen, ei tarvitse kiistellä perheenjäsenten kanssa, kuka tekee ja mitä. Kotisiivouspalveluista saa myös kotitalousvähennystä. Sisustussuunnittelijan käyttö on lisääntynyt. Etuna on se, ettei itse tarvitse pähkäillä kalusteiden mittasuhteiden, järjestyksen ja värien kanssa. Harvan pariskunnan lempipuuhaa on kierrellä huonekaluhalleissa inspiroitumassa kodin sisustamiseen.

Seuraavassa blogissani kerron, miten kannattaa aloittaa tavaroiden karsiminen eli miten elefantti syödään pala kerrallaan.